Lomilla

Palasin maanantaina sairaalaan ja tiistaina pääsin melkein viikon lomalle! Palaan taas maanantaina sairaalaan ja sit katsotaan kotiuttamista mikäli loma on mennyt hyvin. Jipii! Oon tyytyväinen mun tämänhetkisee lääkitykseen ja kaikki näyttää muutenkin vähän paremmalta. Toissa vkl tapahtumat vielä kirkkaina mielessä mutta parempaan päin mennään, hitaasti mutta varmasti.

Sitä ei ajattele kuinka kotihommiakin on ilo tehdä kun oot ollut pois kotoa 5 viikkoa. Puunaaminen ja pölyjenkin pyyhintä on niin kivaa! Tänään tiedossa vielä lattioiden luuttuaminen, sitä saa tehdä aika usein kun on tollanen 16 viikkoinen koiranpentu. Hilla on kasvanut tosi paljon, painaa nyt melkein 11kg ja on kohta Haikun kokoinen. Siitä tulee vielä iso tyttö. Kovapäinen likka mutta rakastaa uuden oppimista ja kouluttamistamä. Käytiin pentukoulu hänen kanssaan ja nyt tiedossa pentujatko. Kun nyt tie sulaisi nii  pääsisi kunnon lenkeille.

Mulla on kaakkupohjakin jääkaapissa odottamassa täytettä ja kuorrutusta. Taikinaterapiaa, se on mun juttu. Eilenkin ahdisti aikalailla ennenku aloin leipomaan, mutta olo kaikkos saman tien ku aloin tekemään hommia.

Myrkyllinen ihminen

Viimeinen viikko on ollut todella sekava ja surullinen. Menetin ystävän, jota luulin pitkään todella hyväksi ystäväksi, mutta hän osoitti asioiden olevan toisin. Valehtelua yli puoli vuotta ja silmät kirkkaina väitti vielä viime viikolla mun olevan hänelle todella tärkeä ja  toivoo mulle hyvää ja on mulle tukena. HAH! Mä en ainakaan toivo hänelle mitään hyvää, tässä asiassa tiedän olevani todella kylmä, mutta vihaan tässä elämässä kolmea ihmistä, ja yksi niistä on tämä "hyvä YSTÄVÄ". Yksi ovi aukeaa, toinen sulkeutuu, parempi olla näin, ilman myrkyllistä ihmistä.

Viime lauantaina tapahtui kauheita, mutta en avaa asiaa enempää. Jokatapauksessa mun harhat, ahdistus ja pakko-oireet pahenivat viime vkl jälkeen ja viikko on ollut aika vaikea. Pääsin kuitenkin lomalle pe-ma ja täällä mä sohvan pohjalla kirjoittelen teille. Käytiin tänään kummipojan synttäreillä, oli mukavaa. Iso poika jo, Elias täytti 8v.

Oon aloittanut sairaalassa kuvataideterapian yksityiskäynnit aina tunnin kerrallaan joka to ja pe. Ohjaaja on samalla terapeutti ja tekee tosi hyvää jutella jollekin ulkopuoliselle. Hän on vielä kaiken lisäksi todella mukava, osaa kuunnella ja kysyä ne oikeat kysymykset. Onneksi menin sinne tutustumiskäynnille vaikka aluksi ajattelin etten jaksa.

Mukavaa viikonloppua! Palataan!

Yllätys!

Kävin vähän keskustassa hakemassa Juhanille jotain pientä ystävänpäiväksi. Pääsin takaisin sairaalalle, kerkesin pistää musiikkia kuulokkeista kun hoitaja tuli kukkapuskan kanssa ja sanoi että mulle tuli kukkalähetys! Elämäni ensimmäinen lähetys ja väkisin poru pääsi. Kyllä mun mies tietää mikä muhun iskee, ja lujaa! Ihana rakas <3

Ystäville

Mua stressas tos etenkin eilen ihan hirveesti aamusta asti kun tiesin että siirryn tänne 24lle kahden jälkeen. Alkujärkytyksen jälkeen tää on loppuviimeks ihan ookoo osasto. Täällä on tosi rauhallista ja mun kämppiskin viihtyy tuolla päiväsalissa, saan olla rauhassa huoneessa. 

Sairaalaa täytyy kehua kyllä noista ruuistakin, tänään on kolmas viikko täällä täynnä ja kerran oon jättänyt syömättä. Ja nälkä täällä ei kyllä pääse tulemaan, tuntuu että koko ajan pitäisi syödä jotain.

Oon nukkunut monta yötä huonosti, mutta viimeyönä menin petiin jo puoli yhdeksältä ja nukahdin heti, heräsin kuudelta ja kävin tupakalla, nukuin uudestaan ja heräsin kun herätettiin. Ihana olo aamuste kun on nukkunut kunnolla.

Pääsin käymään lääkärillä hetki sitten. Pyysin pe-ma lomaa ja SAIN SEN! Ihanaa! Juteltiin siinä hetki ja sanoi ettei löydä mitään syytä miksen pääsisi lomalle, on mennyt vähän paremmin hetki kerrallaan. Ja aina tänne takasin kesken lomankin pääsee jos siltä tuntuu.

Tänään on ystävänpäivä ja oon ajatellut kaikkia mun ihania ystäviä. Teitä on monia ja oon teistä jokaisesta kiitollinen. Te ystävät pidätte mut pinnalla, kiitos että ootte mun vierellä etenkin hankalina hetkinä. Nöyrä kiitos <3

Ihana vkl !

Tuntuu että kaikki kaatuu päälle. Tässä on niin isoja stressitekijöitä et mul on oikeesti jaksaminen vaakalaudalla. Vittu kun voisi kertoa tässä blogissa kaiken.

Olin viikonloppuna lomalla 2 yötä ja kotona oli aivan ihanaa. Tehtiin hyvää ruokaa, kuunneltiin musiikkia ja oltiin vain yhdessä. Naurettiin mahat vääränä typerille meemeille, en ole hetkeen ollut niin onnellinen. Meillä on kaikki niin hyvin ja rakastan sitä miestä, oon rakastanut yli 8 vuotta ja tulen rakastamaan.

Palasin tänne sairaalaan sunnuntai-illalla ja siitä lähtien yöunet on olleet tosi huonoja. Kahtena viimeyönä oon nukkunut muutaman tunnin, viimeyönäkin valvoin useamman tunnin ja kävin napsimassa ketipinoreita, joilla ei oo muhun mitään vaikutusta. Täytyy ruinata jotain muuta. Jaksoin kuitenkin mennä työterapiaan ja aloin tekemään macrame-tekniikallla seinävaatetta. Rentouttavaa puuhaa, kaksi tuntia siellä pystyin olemaan ja oon oikein tyytyväinen itseeni.

Mulle on tänään tehty lähete osasto 24lle ja siirryn sinne "lähiaikoina". Ketään ei tiedä onko se tänään, huomenna vai ensiviikolla. Tää epätietoisuus on kaikista pahinta.

Mä oon tosi allerginen maissille. Tänään oli kalan joukossa ilmeisesti maissitärkkelystä ja söin sitä oikein hyvällä ruokahalulla. Ruokailun jälkeen ihmettelin kun alkoi kaikki paikat kutiamaan ja hoitaja tuli sanomaan et mun piti syödä erikseen mulle tullutta sapuskaa eikä sitä yhteistä. Paikat alko kuumottaa ja kutista ja henki oli vähän ahtaalla, sain vitusti kaikkia pillereitä (niitä oli yht lähes 10) ja sit alkoi helpottaa. Ilmeisesti siinä ruuassa oli käytetty maizenaa, eikä kukaan sitä mulle sanonut enkä tiennyt omasta ruuasta kun se ei ollut esillä.

Mä nyt vaan toivon että jos/kun vaihdan osastoa niin pääsisin silti lomille. Jos en pääse, nostan sellaisen metakan että oon varmaan pakkohoidossa sen jälkeen.

Mukavaa viikonjatkoa, kirjoittelen taas kun jotain tapahtuu!

Sekalaista meininkiä

Oon nyt nähnyt lääkäriä aika paljon. Lääkkeitä on lopetettu ja yksi aloitettu. Tänään mulla on ollut ihan hyvä päivä, oon saanut hyvän ystävän jonka kanssa aika menee todella nopeasti. Meillä on niin paljon yhteistä ja samoja kiinnostuksenaiheita. Kiva kun on juttukavereita, meillä on täällä hyvä porukka.

Viimepäivät on olleet pääsääntöisesti 

ahdituksellisia ja harhaisia, mutta edellispäiväinen lääkkeen nosto on tainnut vähän jo auttaa. Sitä nostettiin jotta saataisiin harhojen kautta ahdistuksia kuriin. Saas nähä, oon positiivisilla mielin.

Lääkäri olisi halunnut aloittaa mulle mielialalääkkeen, mutta kieltäydyin. Hänen mukaansa mun mielialat on huonoja, mutta mä oon eri mieltä. Mun mielialat on hyviä sillon kun ei oo ahdistukset ja harhat päällä, ne mua masentaa mutta en ole masentunut, sitä yritin selittää sille lääkärille. En tiedä tajusiko, kai, sillä sitä mielialalääkettä ei aloitettu. Lääkäri totesi että joudun luultavasti vaihtamaan osastoa kuntouttavalle tonne yläkertaan, sanoi että hoitojaksosta tulee todennäköisesti pitkä. Oon ihan rikki sen takia.

Oon käynyt tuolla työterapiassa jaksamisen mukaan. Oon pääasiassa tehnyt koruja, kahdet patalaputkin tuli tekaistua. Oon nyt pari kertaa tehnyt macrame-tekniikalla korua. Tänään sain sen valmiiksi. 

Helppo ja hieno tekniikka tehdä kun hokaa jujun. Maksoin tästä materiaaleista vähän yli neljä euroa. Ajattelin seuraavaksi aloittaa macrame-seinävaatetta, mulla on aikaa vähän isompaan työhön jos kerta osastojakso venyy.

Oon toiveikas että pääsisin viikonloppuna kotiin yöksi, edes yhdeksi. Oon nyt kohta kaksi viikkoa ollut pois kotoa ja ikävä on ihan helvetillinen.

Toivotaan parasta ja varaudutaan pahimpaan.