Kirjoittelu on nyt jäänyt. Monta kertaa oon alkanut kirjoittaa mutta joka kerta myös pyyhkinyt kaiken pois. Ajatellut että kun ei ole mitään uutta niin mitä mä turhista höpötän.
Joulu oli ihana! Oltiin aatto kotosalla kaksistaan, joulupäivänä mun äidin ja iskän tykönä ja tapanina Juhanin porukoilla. Sain muutaman lahjankin, olin ollut kiltti :)
Mulla on ollut tosi stressaavia aikoja ja ne on vaikuttanu mun pakko-oireisiin ja harhoihin. Harhoissa esim uusin, joka ilmaantui pari päivää sitten, on sellainen että kuulen nakutusta kuivaapin oven sisäpuolelta. Ajattelen että hybridit siellä nakuttavat. Monena iltana nukkumaan mennessä olen herätellyt Juhania, kun kuulen ääniä ikkunan takaa. Nekin on niitä hybridejä. Se rauhottaa kun Juhani sanoo ettei siellä mitään ole, vaikken ihan täysin siihen usko. Mulla on ollut vaan puhelintapaamisia omahoitajan kanssa jo pitkään, kunnei mulla ole autoa arkisin käytössä. Nekin tapaamiset ovat hyviä ja antavia, vaikka onhan se eri asia puhua kasvotusten. Lääkärillä kävin tossa joku kerta ihan oikeella tapaamisella, hän sanoi että oireet kuuluu selkeesti mun paranoidiseen skitsofreniaan. Se helpotti, sain varmuuden että en ookkaan ihan hullu, vaan mulla on sairaus, jonka johdosta mulla on mitä on.
Tää vuosi on ollut poikkeuksellinen. Ikinä ennen en ole käyttänyt kaupassa suojamaskia, sanon sitä naamariksi. Jos naamaria ei ole, sua katsotaan kuin syöpäläistä. Täytyy silti todeta että naamarin kanssa olo on turvallisempi, vaikka joka puolella toitotetaan ettei se suojaa viruksilta. Ennemmin silti pelaan varman päälle ja ainakin edes yritän suojella muita ja itseäni käyttämällä naamaria ja käsidesiä.
2020 tullaan muistamaan. Ensin tuli korona ja maailma meni (ja on yhä) sekaisin. Sen johdosta Juhanilta loppuivat työt kuin seinään, ja hän oli kotona kolme kuukautta ilman mitään tuloja. Meidän talous romuttui ja vahinkoja korjaillaan edelleen ja varmasti pitkään. Jos jotain huonoa niin hyvääkin: Juhani lopetti aliurakoitsijan putkimieshommansa ja haki Euran teollisuushuoltoon töihin, ja sai paikan! Kuusi kuukautta alottamisen jälkeen hän sai vakipaikan ja on erittäin onnellinen paikastaan ETH:n putkiasentajana. Ei oo päivää kun Juhani on tullut kiukkusena tai masentuneena kotiin. Toista oli ennen. Nyt on palkalliset vapaat ja samoin kesäloma, mitä ihanuutta! Eiköhän toi talouspuolikin korjaannu aika pian.
Toivotaan että vuosi 2021 olisi kaikin puolin parempi. Nyt toivottelen oikein hyvää uuden vuoden aattoa, toivottavasti teidän karvakaverit saavat olla pelkäämättä paukuttelusta huolimatta. Palataan ensi vuonna!
