Manda on tosi kipeä. Soittelin eilen Rauman Evidensiaan, veikkasivat että tällä kertaa vaivaa närästys. Oireina ei kylläkään ollut (mun mielestä) närästyksen tapaisia oireita mutta käytiin kuitenkin hakemassa Pepcidiä ja annettiin, ja Manda alkoi syömään. Eli taisi olla närästys. Tänään meni hyvin alkuunsa, tyttö ui paljon eikä vaikuttanut lainkaan kipeältä. Kuitenkin kun tultiin meidän mökkiin ja tilanne rauhoittui, Manda makasi sohvalla ja kun yritti liikkua, vingahti kovaa.
Eilen jo porasin sitä, että joskus on armeliaampaa päästää toinen menemään kuin pitää hänet itsekkäästi täällä. Toivottavasti sen aika vaan ei tule vielä. Kun Manda oli saanut kipulääkkeenkin ennen kivusta huutoa, sitä ihmettelin että siitä huolimatta on niin kipeä. Evidensialta sanoivat ettei kipulääkettä voi nostaa, kun sitä nostettiin viimeksi viikko sitten. Vaan kun toinen on niin kipeä.. Itku tässä tulee. Ei kai tässä auta kun mennä päivä kerrallaan.
Kävin siellä psyk polilla lääkärillä, ja Leponexia alettiin vähentää. Sitä vähennetään nyt illasta, ja oon nyt jo huomannut vaikutuksen. Oon paljon pirteämpi aamuste enkä välttämättä tarvitse päiväunia. Ja nykyään yleensä on niin, että vaikka yritän päivällä nukkua, en saa unta ja se on vaan sellaista torkkumista. Hyvä vaan, yöt nukun hyvin. Ahdistus on sellaista normaalia, joka päivä ahdistaa ja siihen joudun ottamaan lääkettä, mutta paniikkeja ei oo toistaiseksi tullut.
Mutta loma on ollut ihana! Ollaan niin rentouduttu, molemmat. Kello käy jo yhtä yöllä, mä vedän yöpuvun päälle ja kömmin sänkyyn. Mukavaa alkanutta viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti