Ei mitään kirjoitettavaa

Mun elämässä on sellainen hetki, ettei tapahdu oikein mitään. Oon edelleen sairas, toki olo on päivä päivältä parempi ja toivon pääseväni loppuviikosta vihdoin sinne kuntosalille. Mun rakas ystäväni H lupasi aloittaa mun kanssa salin, jee! Huojentavaa tietää, ettei tarvitse ihan yksin olla, varsinkin kun mua ahdistaa kauheesti mennä sinne. Mutta en aio antaa periksi. Saa laatuaikaa ystävän kanssa samalla kun urheilee. Ja kaikki voittavat! :)

Mulla oli eilen synttärit. Jollain tapaa tuntuu lohduttomalta, että mittariin tuli jo 26 enkä mä ole saavuttanut elämässä mitään. Musta piti tulla jotain suurempaa. Olen vaan mielenterveyskuntoutuja, samalla kun muut saa elämässään aikaan vakityön ja lapsia ja tekevät kaikkea mihin mä en pysty, mä kamppailen joka ikinen päivä omien olojeni kanssa ja yritän selvitä päivästä kunnialla. Tästä voisin jauhaa vaikka kuinka paljon, siitä kuinka epäreilua elämä on ja miksi minä ja blaablaa. Vaan nyt en jaksa rypeä itsesäälissä ja suuntaan ajatukseni johonkin positiivisempaan.

Sain äidiltä ja iskältä synttärilahjaksi kauniin lyhdyn, meikinpoistoainetta ja valokynän. Ihana lahja!

Äiti oli jaksanut tehdä vadelmajäädykettä, harmikseni en flunssaltani maista vieläkään mitään, mutta uskon että se oli kyllä hyvää :)

Sainpas jotain kirjoitettua vaikkei mitään ollut mielessä :) Lyhyt postaus, mutta palaillaan taas viikon edetessä! :)