Ei otsikkoa

Taas viikko on vierähtänyt enkä tällä viikolla oo saanut oikeen mitään aikaiseksi. Äidin avustuksella ja ammattitaidolla pestiin alkuviikosta mun ikkunat, kiva kun aurinko paistaa taas sisään (ja kaikki pölyt näkyy auringonvalossa). Tänään mulla on ollut krapulapäivä ja aina krapulassa mulla on kova siivousvimma, niinpä tänään isännän ollessa treeneissä mä otin ja imuroin koko kämpän yläkerta mukaanluettuna ja pyyhein pölyt. Kiva olla puhtaassa kodissa taas.

Kävin torstaina omahoitajalla ja perjantaina lääkäri soitteli. Oon ollut edelleen tosi levoton ja oireet menneet näin: levottomuus -> ahdistus -> paniikki -> poissaolokohtaus. Yksi tällänen "poissaolokohtraus" eli kohtaus, josta en muista mitään ja jolloin oon tosi itsetuhoinen, tuli tällä viikolla. Omahoitaja ei oikeen sanonut juuta tai jaata mut luojan kiitos lääkäri soitteli mulle perjantaina. Vihdoin musta tuntui siltä, että joku hoitohenkilökunnasta oikeesti ymmärtää mua! Kerroin ahdistuksesta ja siitä että Temestaa menee jopa 5 pilleriä päivässä, ymmärrän itsekin että se on liikaa, ja lääkäri määräsi mulle lääkkeet, joita hieman kyseenalaistin ensin. Temestaa ja Ketipinoria yhdessä. Okei.. No perjantai-iltana otin tälläsen coctailin ja voi sitä oloa, ihanaa kun ei ahdista!  Mulla on monta kuukautta mennyt niin että Temestankin kanssa mulle on jäänyt pieni ahdistus kytemään, mutta ei enää!!! Lääkäri soittelee mulle maanantaina uudestaan ja aion kiittää häntä tästä lääkemääräyksestä. Oon myös nukkunut todella huonosti, sain siihen vanhaa ja luotettavaa Tenoxia. Vaikka oon todella lääkevastainen, käsitän silti, mitä mun täytyy ottaa ja miksi. Ilman tätä mun nykyistä lääkitystä en pystyisi olemaan nahoissani enkä todennäköisesti pystyisi yhtään mihinkään.

Perjantai oli odotettu päivä, sillä silloin Korn julkaisi  "The Serenity of Suffering"- albumin, jota oon luukuttanut jo muutaman viikon. Levyn pitäisi tulla lähipäivinä postissa, en malttaisi odottaa. Olisin lisännyt videon tähän, mutten löydä muista kuin covereita (?)

Huomenna taas perinteisesti äidin ja iskän tykö koko köörin kanssa, mukaan tulee myös kissa, joka kiipesi tänään suulin katolle ja tippui sieltä n. 3m:n korkeudesta.. Ei tainnut pahasti käydä - tällä kertaa - mutta jos tollanen typerä katoille kiipeily ei lopu, joskus vielä sattuu.

Mukavaa lauantai-ehtoota jokaiselle, mä lähden saunaan, sen jälkeen lämpimiä voileipiä ja irtokarkkeja kera jonkun hyvän leffan! :)

Jouluhörhö

Lokakuu lähenee puoltaväliä, joka tarkoittaa sitä, että joulu on koko ajan lähempänä! Mua suurempaa jouluihmistä ei ole, joulun odotus alkaa juhannuksen jälkeen, jolloin oon pyrkinyt etsimään tai tekemään jo joitain joululahjoja. Tänä vuonna meni vähän "myöhäiseksi" ensimmäisten joululahjojen osto, sillä ostin ne vasta Lapin matkallamme.

Joulun odotus

..On aivan ihanaa. Saa fiilistellä kynttilän valossa ja rapistella lahjapapereita, haistella uunituoreiden pipareiden ja kuivakakkujen tuoksua. Kauppoihin alkaa tulla pikkuhiljaa joulutuotteita ja joululaulut alkavat soimaan. Lahjojen osto on niin ihanaa, kierrellä kaupoissa ja miettiä, mikä lahja on hyvä kenelle.. Haluaisin ostella kaikille lahjoja, mutta tällä kuntoutustuella niitä ei hirveästi ostella, joten päätin tänävuonna tehdä suurimman osan itse. Pikku muksuille tietysti ostetaan jotkut kivat, ehdottomasti kovat, paketit, aikuiset saavat jotain itse tehtyä.
Glögi, joulutortut, kuivakakut ja piparit kuuluvat jouluun ja sen odotukseen. Meinasin eilen ostaa ensimmäiset joulutorttuvärkit mutta toistaiseksi ne jäivät vielä kauppaan. Maltan vielä hetken odottaa.

Pari päivää jouluun

Silloin tehdään viimeiset siivoukset, paketoinnit ja käydään kaupassa hakemassa kaikki tarpeellinen pyhiksi. Tv:stä tulee Joulupukki ja noitarumpu, se on ohjelmista se joka minun on nähtävä joka vuosi, muuten joulunaluspäivät eivät tunnu oikeilta. Joululaulut soivat ja kinkku paistetaan, sovitaan mihin menemme minäkin päivänä syömään. Odotan jännittyneenä kuin pikku lapsi, kun joulukalenterista avataan viimeisiä luukkuja. Aatonaattona kuusi tuodaan sisään.


Jouluaatto

Viime yönä tuskin nukuin lainkaan, kun vuoden ainoa juhla, jota odotan, on juuri tässä. Tontut kurkkivat ikkunoista, maa on saanut toivottavasti edes pienen lumihunnun. Aamupalaksi syödään riisipuuroa, lahjat on kerätty ruokailuhuoneen hyllylle ja odotan malttamattomana.. Syömme näillä näkymin kotona aattona, ja joulupäivänä varmaan menemme vanhempieni tykö syömään. Syömisen jälkeen on ohjelmassa kahdella hautuumaalla käynti, muistamassa menneitä rakkaita. Hautuumaan jälkeen joulusauna on lämmin, siellä otetaan kunnon löylyt ja jännitetään lahjojen avausta. Lahjat jaamme kahden kesken illalla, samalla kun joululaulut soivat. Iltapalaksi joululimppua ja kylmäsavulohta.

En millään malttaisi odottaa :)

Ihmeellistä vointia

Mun vointini on ollut kummallinen viime päivinä. Oon ollut oikea Duracell-pupu ja mennyt ympäriinsä kuin päätön kana. Tänäänkin oon tehnyt vaikka mitä; käynyt salilla tehotreenillä, tyhjentänyt uunin tuhkat, lämmittänyt, imuroinut, pyyhkinyt pölyt, leiponut J:n työpaikalle, tiskannut... Mulla on virtaa vaikka muille jakaa, mutta se johtaa ahdistukseen ja lopulta paniikkikohtaukseen. Temesta ei auta. Soittelin omahoitajalle mutta hän vaikutti kiireiseltä ja tuntui ettei kuunnellut minua kunnolla. Sanoi vaan että juttelee lääkärille huomenna. Huoh.

Muuten mitään ihmeellistä tai kirjoittamisen arvoista ei ole tapahtunut. Lauantaina saatiin 6 motin klapikuorma ja niitä kannettiin selkä vääränä, äiti ja iskä auttoivat maanantaina että saatiin loputkin klapeista suuliin. Selkävammaisena tollanenkin homma on tosi raskas. Eilen kävin ystävien ja kummitytön tykönä käymässä, keräilin heidän pihastaan käpyjä ja tammenterhoja, keksin niistä jotain kivaa!

Seuraava postaus voisikin olla niin ihanasta asiasta kuin joulu! :)

Reissusta palauduttu

Hei! Maanantaina ajeltiin kotiin Kuusamosta, 11 tuntia istuttiin autossa ja vain yksi tauko pidettiin. Kaikki matkat menivät reissulla hyvin, ei tullut vaaratilanteita tai muitakaan mutkia matkaan. Koko reissulla vastaan tuli vain kaksi poliisiakin. Huomasi että ollaan reissussa sesongin ulkopuolella kun juuri missään ei liikkunut ihmisiä. Käytiin Rukalla ravintolassa syömässä ja sielläkin oli varattuna vain kolme pöytää.

Tänään tapasin omahoitajani. Tuntuu että hän ei käsitä ollenkaan mitä käyn läpi. Koko reissukin meni hyvin lorazepamien voimalla, tietty hyviäkin päiviä oli, mutta kyllä se syömisen vaikeus ja yleinen ahdistus siellä oli läsnä suurimman osan aikaa. Siellä mulla oli päällä sellanen "maski" etten näyttänyt kaikkea ahdistustani sen takia, ettei se pilaisi mieheni päivää ja hetkeä. Kotiin kun päästiin, tuntui että kaikki paska odottaa täällä ja se hyppäsi takaisin mun sisään kun astuin koti-ovesta.

Tämä aamu alkoi niin, että sängyn reunalla istuessani sydän jätti kaksi lyöntiä väliin ja pomppasi kurkkuun. Ajattelin että jaaha, tässäpä tämä päivä, ja oikeassa olin. Koko päivän ahdistanut ja tähän mennessä oon ottanut jo kolme rauhoittavaa. Ei tunnu auttavan. Olin kampaajalla tänään, ja sielläkin laskin aikaa koska pääsen pois.. Tuntuu kuin ei olisi olemassa vaikka onkin.. kaikki on häilyvää.. oon oman mieleni vanki. Miksei päässä ole on/off nappulaa?

2.10. Kuusamo

Tänään ollaan reippailtu niin paljon, että pohkeet ja selkä huutaa hoosiannaa. Käytiin tänään Kiutaköngäksellä katsomassa koskea ja samalla tuli 1,5h käveltyä maastossa.

Kuva ei anna oikeutta, todellisuudessa koski oli todella iso ja pauhu mieletön! Koskea reunustivat punertavat kalliot. Satuttiin ajamaan toisenkin, Käyläkosken, yli ja menimme lähemmäs tarkastelemaan. Vesi oli kristallin kirkasta ja kylmää! Kyllä täällä pohjoisessa luonto vain on niin erilainen. Haikeaa lähteä huomenna kotiin :(

1.10. Kilpisjärvi - Kuusamo

Heippatihei! Tänään ollaan istuttu taas tunteja autossa jotta päästiin seuraavaan majapaikkaan. Kilpisjärvi oli haikea jättää taakse, paikka on porautunut meidän kummankin sydämeen, ja varataankin heti ens vuodeksi sama mökki. Kaikista hienointa oli Norjan reissu, mutta yhtään vähempänä ei tullut revontulet, jotka kajastivat pilvien takaa. Satumaista.

Tänään on nähty paljonpaljon poroja, jostain syystä täällä alempana on niitä enemmän kuin ylhäällä Kilpisjärvellä.

Tänään saavuttiin tosiaan Kuusamoon, ja meillä on täällä ihana mummonmökki vuokralla seuraavat kaksi yötä. Puusauna on lämpeemässä, kynttilät palaa tuoden ihanaa lämpöä, ja me nautitaan. Nautitaan elämästä ja toisistamme. Jopa minä pystyn ahdistukseltani nauttimaan, se on ihme se.

Huomenna on tarkoitus reippailla koko päivän ja käydä ravintolassa syömässä viimeisen lompäivän kunniaksi.