OCD-ryhmä

OCD-ryhmä, eli pakko-oireista kärsivien ryhmä oli tänään. Aluksi ajattelin, etten mene, mutta lopuksi oli hyvä että menin. Koen hieman huonoa omaatuntoa, sillä keskustelun kohteena olin pääasiassa minä.

Mulla on tällä hetkellä monta ongelmaa. Harhojen lisäksi on emetofobia, ahdistus ja pakko-oireet ja nämä kaikki kietoutuvat yhteen. Pakkoajatukset ovat pääasiassa bakteereissa ja kaikessa epämiellyttävässä, joka johtaa oksentamisen pelkoon joka taas ahdistaa. Lyhyesti sen voi kiteyttää näin, mutta yksinkertaista se ei ole ja lopuksi se on paljon monimutkaisempaa kuin miltä se kuulostaa. En vain osaa pukea sitä kaikkea sanoiksi mitä mun päässä liikkuu.

Ryhmässä heräsi ihmettelyä siitä, miksi käyn Psykoosiklinikalla hoidossa. Ilmoille heitettiin ajatuksia Mielenterveystoimistolle soittamisestakin. Nykyisessä hoitosuhteessa ongelmana on se, että koen, ettei mua kuulla ja että tartutaan kiinni vääriin asioihin. Nyt mua altistetaan, mikä monienkaan mielestä ei auta mua tippaakaan pakko-oireiden tai ahdistuksen kanssa, päinvastoin. Samaa mieltä olen minä. Jos olen onnistunut jossain, mun kaikki ongelmat mukamas katoavat ja kaikki on hyvin. Paskanvitut (anteeksi karkea kielenkäyttö).

Tuntuu että tällä hetkellä hoidetaan seurausta, ei syytä. Multa kysyttiin tänään, olenko masentunut. Sanoin että en, mutta mua masentaa kaikki nää ongelmat. Tuntui että tänään ryhmässä, jossa kaikilla on omat mutta vähän samankaltaiset jutut kuin mulla, mua oikeesti kuunneltiin ja tajuttiin. En ollut vain potilas muiden joukossa. Se kuuluvuuden tunne samankaltaisessa seurassa.. Ryhmän lopuksi halasimme toisiamme, se oli ihana päätös tälle kerralle.