perjantai 5. huhtikuuta 2019

Itkemistä

Tulin tänne taas "itkemään" asioistani, niinkuin rohkeasti anonyymi mulle kommentoi. Anonyyminä on hyvä huudella, odotan että kyseinen henkilö hankkii nimimerkin niin saan paremmin keskusteltua siitä, mikä on "oikeaa" ongelmaa ja mikä ei. Hänen tarkoituksenaan on ilmeisesti aiheuttaa mielipahaa, siinä hän ei noin helpolla onnistu. Odotellessa. Ja ps. mies jaksaa oikein hyvin ;)

Tää viikko on ollut tavallaan rauhallinen vaikka oon ollutkin liikkeellä aika paljon. Maanantaina kävin äidin ja iskän tykönä, tiistaina ystävää katsomassa Harjavallassa, keskiviikkona omahoitajalla, eilen äiti ja iskä kävi meidän tykönä ja tänään kävin kauppareissulla. Omahoitajan käynti oli taas helpottava. Hän osaa niin hyvin lukea mua ja pystyn kertomaan hänelle sellaisia asioita, joita en jaa edes kaikille lähimmillekään kavereillekaan. Hän on myös siinä mielessä ihan loistava ihminen, että osaa kysyä myös ne oikeat kysymykset joilla pääsen eteenpäin omissa aivoituksissani.

Mietiskelen niin paljon kaikkea ja välillä ajatuksetkin menee ns yli ja niistä tulee hirvittäviä. Välillä niistä ei pääse edes pois muutakuin nukkumalla. Pakkotoiminnot ja harhat on pysyneet ihan ok-tasolla mut pakkoajatukset on lisääntyneet ja voimistuneet. Illat mulla on nyt olleet kaikkein vaikeimpia, mut oon silti pystynyt taas olemaan pari päivää ilman rauhoittavia. Oon tyytyväinen.

Viikonloppuna meillä on paljon ohjelmaa! Tänään käydään katsomassa ystäviä naapurissa, huomenna on pentukoulu ja kaverin synttärit, ja sen jälkeen ystävät tulee meille viettämään iltaa. Sunnuntaina  nukutaan pitkään ja käydään mun porukoilla. Tulee kivaa :)

Ps. Tänään on Haikun 8-vuotis synttärit, tänään saavat extraluut <3

Mukavaa viikonloppua!

4 kommenttia:

  1. Ilmeisesti jokaisen sairaus on erilainen,joten eihän sitä voi tietää toisen ongelmia.

    Olen itse taas niin väsynyt koko asiaan,että mulla olisi skitsofrenia ,kun ei ole harhoja ja lääkitys aika mieto.Mutta koputan tässä kohtaa puuta.Ahdistus kun ei mun mielestä riitä todistamaan,että mulla olisi skitsofrenia. Psykiatrit tuntuu kuvittelevan,että kun saoo,että ahdistaa niin he luulevat sen olevan joku epämääräinen skitsofrenia-oire.
    Tai mulle on jäänyt tällainen mielikuva.
    Joka tapauksessa mulle läheinen ihminen on sairaalassa ja tuntuu vaikealta jaksaa.Siis kyllä niitä oireita ihan oikeasti on vaikea käsittää.
    Siis kyllä ne silti on todellisia ongelmia ja ei mistään anonyymistä kannata välittää.Paitsi jos se on oikeasti joku tuttu tai vaikka ei olisikaan niin olisi reilua jutella suoraan .
    Tää on sun blogi ja kerrot täällä mitä haluat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi ei tietää toisen ongelmia mutta niin eräät näköjään luulevat. Anonyymin/anonyymien tarkoitus on lähinnä yrittää aiheuttaa pahaa mieltä, siinä onnistumatta. Reilua olis tulla suoraan sanomaan eikä huudella nimettömästi, mutta antaa huudella. Paljon jaksamista ja tsemppiä sulle Taina, asiat selkenee aina suuntaan tai toiseen! <3

      Poista
  2. Mulle hoitaja sanoi,että mulla ei ole mitään tarvetta psykiatriselle hoidolle ja hoitajakäynneille. Sitten taas joku psykiatri ilman,että mä sanon sille sanaakaan päättelee,että olen aivan sekaisin.Siis what the fuck,oikeasti.
    Tällainen sekottaa mun pään.En kyllä psykitria oo nähnyt ku viimeksi vuonna 2016 ja juurikin siksi en halua nähdäkään,kun en kykene puolustautumaan heitä kohtaan ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista se "hoito" on, riippuu niin paljon siitä sun hoitajasta että mitä se meinaa ja mitä se ajattelee. Toki sekoittaa pakkaa koko ajan tollainen :/ Mäkin oon vasta viimeisen vuoden aikana oppinut puolustamaan itseäni ja sanomaan suoraan mitä ajattelen, riippumatta henkilöstä jonka kanssa asioin. Mutta tiedän kuinka vaikeeta se voi olla!

      Poista