Kipeenä

Huhhuh mikä tauti meillä on päällä. Influenssa. Juhani on sairastanut lauantaista ja mä maanantaista asti. Ihan jäätävä olo vieläkin, yskä alkaa hiukan hellittää mut nyt vuotaa nokka. Ei oo tullu pahemmin syötyä kun ei maista mitään. Ja joka päivä iltaa kohden pahenee olo. Toivoin että parantuisin huomiseen mennessä että pääsisin katsomaan ystävää sairaalaan, mutta turha toivo. Ensi viikolla sitten. Kävin lääkärissä eilen, mulla oli kaksi asiaa. Ensinnäkin tää tauti ja kun happi meinaa loppua, sain avaavaa lääkettä. Ja toiseksi, mulla on kainalossa kaksi pattia. Oon diagnosoinut itselleni jo kaikki maailman taudit, mut lääkäri meinas et olis suurentuneet imusolmukkeet. Pari viikkoa katsotaan ja jos ei häviä ni ultrataan. Kumpa ne siitä lähtis.

Olin viimeviikolla maanantaista perjantaihin sotaleskenä. Juhani kuuluu noihin maakuntajoukkoihin ja oli sotimassa viime viikon. Mulla meni yksinäni vähän niin ja näin mutta selvisin loppuviimeksi kunnialla. Ei ruoka oikein maistunut kun yksin oli ja illat oli tosi vaikeita, tuli joka ehtoo itkeskeltyy. Mutta sitten kun siihen yksinoloon tottui niin sieltä se mies tulikin jo kotiin.

Unettomuus jatkuu, tosin tän viikon unettomuudesta saa kiittää tätä tautia ja varsinkin hirveetä hinkuyskää. Mulla on pakkoajatuksia aika paljon ja joitain harhoja, mutta ne on ollut vähän taka-alalla kun keskittynyt vaan sairastamiseen ja näihin oloihin.

Korona. Se on esillä joka tuutissa. Käytiin kaupassa ja me saatiin kyllä kaikki tarvittava, mutta erittäin tyhjä oli lihahylly. Huomaa hamstraamisen. Ostettiin itsekin toki vähän lihaa pakkaseen mutta muuten mennään ihan normaalisti. Täytyy sanoa etten pahemmin ole ajatellut koronaa vaikka siitä toitotetaan joka puolella, enkä osaa oikein pelätäkkään. Tulee jos on tullakseen.

Oikein ihanaa viikonloppua!