lauantai 21. maaliskuuta 2020

Pikkuhiljaa parempaan päin

Kipeenä ollaan edelleen. Tosin alkaa vointi paranemaan pikkuhiljaa, ehkä ensi viikolla oon jo terveiden kirjoissa. Käytiin toiseen kertaan lääkärissä tällä viikolla, kuunteli keuhkot ja sydämen ja tutki muutenkin tarkkaan muttei ottanut mitään testejä sen enempää. Sanoi että virusperäinen tauti, ei auta muuta kun hengitellä ventolinea ja käyttää nenäsumutetta ja potea. Sohvan pohjalla täällä ollaan oltu ja vaan välttämättömät kauppareissut tehty. Aika raju tauti kyllä ollut.

Mulla oli puhelintapaaminen omahoitajan kanssa perjantaina. Juteltiin parikymmentä minuuttia, onhan se ihan eri asia jutella puhelimessa kuin kasvotusten. Ensi viikolla tehdään sosiaalityöntekijän kanssa hoitotukihakemus puhelimitse. Mulla piti olla hammaslääkärikin tällä viikolla mutta oli pakko perua. Sanoivatkin sieltä ettei saa tulla jos on yhtään nuhainen. Eikä senkään puolesta, nenän kautta ei kulje yhtään happea niin olis ollu aika mahdotonta mennä siihen hammaslääkärin tuoliin.

Mulla on pikkuhiljaa hiipinyt pelko perseeseen tän koronan kanssa. Kuulunhan riskiryhmäänkin. Epätietoisuus on pahinta, joku sanoi että koronan huippu olis vasta toukokuussa, asian todenperää en tiedä. Kaikki mahdolliset ulkonaliikkumiskiellot ym.. Katsotaan mihin tää kaikki menee. Nytkin kun oon ollut kipeä melkeen kaks viikkoo ja ollut pääasiassa vaan kotona, niin kyllä on jokaisen seinän naulat tullu tutuiksi. Mitä se olis olla korona-karanteenissa.
Toivon todella ettei se iske meihin. Mä pesen käsiä OCDn takia jo paljon ja nyt vielä enemmän, ja kyllä sen huomaa ihostakin. Rasvaa rasvaa vaan.

Mä täältä toivottelen teille mukavaa lauantai-illan jatkoa, pysykää terveinä! Tässä meidän neljän kopla.


6 kommenttia:

  1. Mäkin kuulun riskiryhmään ja moni muu läheinen.On tää melkoinen poikkeustila kyllä. Mun omaan arkeen ei juurikaan ole tullut muutoksia.Mitä nyt vaan jumpat on peruttu ja netissä shoppailu aiheuttaa entistä enemmän syyllisyyden tunteita .No ei kyllähän tää vaikutaa kaikkeen.Meidän piti mennä ravintolaan syömään,mutta se on kiinni.
    Vaikea asia on,kun on niin laajat vaikutukset yhteiskunnalle ja yksilöille .
    Mun vanhemmat tuli Espanjasta ja ne on karanteenissa kotona ja niidenkin ostokset täytyy hoitaa yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan pysytelty kotosalla tän taudin takia mutta ei meidänkään elämään juuri muutoksia koronan takia ole tullut. Vähän enemmän vaan varovaisuutta. Mies on yrittäjä, katsotaan miten korona alkaa koetella hänen työllisyyttään. On tää aikamoista.

      Poista
    2. Joo, kyllä sitä tosi varovainen nyt on ja jos muutenkin on OCD ja pesee käsiä.No mulla on itsellä käsienpesu kotona ollessa vähentynyt,kun tuntuu,että se uhka on tuolla ulkona eikä kodin pinnoilla.Sikäli hyvä havaita tämäkin asia,että vähempi saattaisi kotona riittää.
      Ostettiin mekin kyllä kaikkea kuivatavaraa ja tonnikalaa enemmän kuin muuten olisi ostettu.Se on joukkohysteriaa kyllä,mutta kun kaupassa muutkin tekivät niin.
      Mä olen niin yllättynyt tästä kaikesta.
      Yritä tosissaan nyt olla saamatta Koronaa,kun sulla noita pahoja flunssiakin tulee helposti.
      Onneksi on noi karvakaverit,niitä voi ainakin viedä ulos:)
      En muistanut ,että niitä on yhteensä 4 .

      Poista
    3. Nyt oon ollut huomaavinani että hamstraus on vähentynyt kun ihmiset on huomannu ettei se ruoka kaupasta lopu. Sunnuntaisin on tyhjää mutta se on muutenkin viikottaista. Mä teen kaikkeni ettei tarttuis, mut ihan yli en aio vetää. Kaupassa jossa käydään on tarjolla käsidesiä ja kumihanskoja, ja asioidessani käytän molempia. Kotona pesen kädet ja thats it. Tsemppiä sullekin Taina ettet sairastuisi!

      Poista
  2. Täälä pk-seudulla tulee vähemmästäkin hysteeriseksi.
    En ole viikkoihin liikkunut lähimetsää pidemmälle, kun niitä potentiaalisia tartuttajia on suurinpiirtein joka toinen.
    Paniikkihäiriö on puskenut pahana päälle ja pakko-oireet (käsienpesu, kengänpohjien pesu ja hanskat lentää pesukoneeseen jokaisen ulkoilun jälkeen) pahentunut entisestään.
    Lisäksi asiaa pahentaa se, että hoitosuhdetta ei itselläni tällä hetkellä ole. Jonot ovat järkyttävän pitkät eikä toivoakaan saada keskusteluapua tässä tilanteessa.
    Onneksi kotona sentään karvakavereita.
    Tällaisissa tilanteissa heitä arvostaa vieläkin enemmän ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla että tää hysteria on vaikuttanut sun oireisiin noin pahasti ja ettei sulla ole hoitokontaktia. Se olis äärimmäisen tärkeetä varsinkin tässä tilanteessa. Karvakaverit antaa lohtua todella paljon ja piristävät mieltä. Aina iloisina vastassa. Tsemppiä sullekin näihin vaikeisiin aikoihin!

      Poista