lauantai 25. maaliskuuta 2017

Nuotion äärellä

Tässä mä istun, tähtitaivaan alla, nuotion äärellä, mun sielunkumppanin vierellä. Hetki, jona pystyy rauhoittumaan ja kuuntelemaan itseään, mitä mulle oikeasti kuuluu? Hetki, jona pysähtyy, jostain kaukaa kuuluu joutsenien ääniä. Mä keskityn tulen kohinaan, ilma alkaa pakastua.

Eilen oltiin hyvän ystävämme H:n tykönä viettämässä iltaa. Siellä oli myös H:n mies J, ja uusi tuttavuus, E, jonka olen joskus aikoinaan tavannut sairaalassa mutten muistanut häntä. Keräännyttiin aluksi rinkiin päivittämään kuulumiset. Se oli hieno hetki, jokainen sai kertoa mitä oikeasti kuuluu, ja kaikki kuuntelivat ja tukivat toinen toisiaan. Mulla oli sellainen olo että kuuluin siihen tilanteeseen, siihen paikkaan ja niiden ihmisten lähelle.
Kun lähdettiin H:n tyköä, käytiin Kasiblancassa, J joi oluen ja mä kokiksen. Haettiin vielä kaupungista ruokaa ja tultiin takaisin kotiin. Oli sellainen olo, että oli päässyt vähän tuulettumaan, vaikkei me ajassa oltu kauaa pois kotoa.

Tänään oltiin kummipoikamme tykönä synttäreillä. Pienestä herrasta on tullut jo kovin iso! Siellä oli ihana olla, herkkujen äärellä ja seurassa, jossa oli helppo ja mukava olla. Siellä viihtyi vaikka muakin aluksi ahdisti aika paljon. Mutta selvisin siitä, pystyin jopa syömään pullan ja palan masaliisaa. Jes!



Tässä kuvia viikonlopusta. Tänään kun tultiin synttäreiltä, ruvettiin harventamaan syreenipuskaa, jossa oli monta lahoa oksaa. Ihan kaikkea ei saatu karsittua, kun puukkosahasta loppuivat terät, mutta jatketaan sitä sitten toinen päivä. Hyvään malliin kuitenkin päästiin.

Tulen kohina vaimenee ja isäntä heittää lisää pökköä pesään. Huomenna on kiirus päivä, nyt nautin olostani tulen äärellä, kun mihinkään ei ole kiire. Sauna laitetaan jossain vaiheessa vielä päälle ja pestään viikon pölyt pois. Ihanaa ehtoon jatkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti