Huonoa vointia

Oon ollut vähän huonovointinen, siis psyykkisesti, enkä oo jaksanut vastata edes lukijoiden sähköposteihin. Ootte mun ajatuksissa joka päivä, mutta tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeelta ottaa läppäri esiin ja vastata teille. Vittuuttani en sitä tee, vaan väsymyksestä.

Oon suoriutunut tällä viikolla hyvin. Oon päässyt toimintoihin eikä ole tarvinnut lähettää yhtään viestiä, etten pääse paikalle. Oon myös tavannut äitiä ja iskää joka päivä, käynyt kävelyillä, tavannut omahoitajaa, olin OCD:ssä, leiponut, tehnyt ruokaa, siivonnut ja mitä kaikkea. Nää asiat vaan tekee mut tosi väsyneeksi ja tunnen, että mun täytyy "suoriutua" kaikesta. Nautin kyllä tekemisistä mutta päällimmäisenä on pelko paniikkikohtauksesta, joita on tullut muutamia lähiaikoina, ja keskityn enemmän ahdistuneisuuteeni ja analysoimaan itseäni kuin mihinkään muuhun.

Mulla on harhoja. Kuulin toissapäivänä sellaisen äänen, moneen kertaan, mitä Juhani ei kuullut ja mikä sai mut tosissaan pelokkaaksi. Se oli kuin kuolinkorinaa, sellainen viimeinen henkäys joka vedetään sisäänpäin, kuin ei saisi happea. Vaikee selittää, mutta äärimmäisen ahdistava ja pelottava ääni. Kuulin sen monta kertaa, mutta kukaan muu ei kuullut. Ja kuulen niitä kuiskauksia wc:n lavuaarista. Muita ääniharhoja mulla ei nyt ole, onneksi, eikä toivottavasti tulekaan.

Mua pelottaa tuleva kevät ihan hirveesti. Ne muurahaiset. Mulla on siis ollut jo viime vuonna pelko, että muurahaiset kiipeevät yöllä makkariin ja pesiytyvät mun poskionteloihin. Miksi? Siksi että ne etsivät lämmintä ja pimeää paikkaa, mikä siis olisi parempi kuin mun poskiontelot. Viime keväänä kun muurahaiset tulivat sisään, mulla oli harhanäkö, että koko sohva kuhisi muurahaisia. Olin sillon ihan hysteerinen ja paniikissa. En tiedä mistä pelko juontaa juurensa, mutta pelkään niitä ihan tosissaan.

Oon ollut pitkästä aikaa tekemisissä vanhan ystävän kanssa, jonka kanssa on ollut aika pitkä hiljainen hetki. En edes tiedä miksi, mutta onneksi se on ohi. Oon niin vilpittömästi onnellinen että hän on taas takaisin mun elämässä!