Taikinaterapiaa

Heräsin painajaiseen aamulla puoli kahdeksalta, vaikka kello oli soimassa vasta klo 12. Sain hetken nukuttua vielä sohvalla, ja näin kamalimman painajaisen ikinä. Sydän alkaa hakkaamaan ja hiki nousee otsalle vain kuin ajattelenkin sitä, siitä kertominen olisi vieläkin pahempaa, en halua muistella sitä ja elää sitä uudelleen. Vasta taas herättyäni ja savuille mentyäni tajusin, että uni oli unta ja mä oon nyt todellisuudessa. Todellisuus ei tuntunut hetkeen kovin todelliselta, ja pitkin päivää mulle on tullut flashbackkejä unesta. Noita kaikkia mun painajaisia yhdistää se, että jokaisessa niistä mun henki on uhattuna. Muita yhdistäviä tekijöitä en oo vielä löytänyt.
Pelottaa mennä nukkumaan vaikka oon ihan sairaan väsynyt.

Tänään kylässä kävi ystävä, jota en hänen toiseen kaupunkiin muuttonsa vuoksi ole nähnyt pitkään aikaan. Oli niin ihana nähdä ja päästä pitkästä aikaa höpöttämään. Tykkään enemmän nähdä kasvotusten kuin puhua puhelimessa tai saati lukea facebookista kuulumisia. Somessa voi saada niin helposti väärän käsityksen, kasvotusten puhuessa voi lukea toisen eleitä ja ilmeitä ja olla muutenkin rennompi ja oma itsensä.

Mä oon kuullut tänään taas sitä "kuolinkorinaa". Ja wc:n lavuaarista kuiskitaan mulle. Olin ihan pelko persiissä yhessä vaiheessa. Mulle mainostettiin Leponexia sillon, että on paras ja se voimakkain lääke, vie varmasti harhat pois. Ja paskanvitut jos suoraan saan sanoa. Harhoja on edelleen. Tosin en tiedä missä kunnossa olisin, jos en söisi mun lääkkeitä. Aika huonossa varmaan. Toisaalta tekisi mieli kokeilla jättää kaikki lääkkeet pois, mut en ikinä yksin uskaltaisi tehdä sitä. Ainostaan lääkärin valvonnassa.

Opeteltiin eilen Juhanin kanssa tekemään pullapitkoa! Ajattelin että on ihan easy juttu, mutta osoittautui haasteellisemmaksi kuin arvasinkaan. Kyllä se lopulta onnistui. Tein ison taikinan että sain aikaan neljä pitkoa, sai harjoitella enemmän ja pakastin sai täytettä. Taas.

Leipominen on sellaista taikinaterapiaa, rentoudun aina kun saan taikinaa käsiini.

Huomenna on rento sunnuntai. Ei mennä mun porukoiden tykö, Juhani menee softaamaan ja kun hän kotiutuu, tehdään hyvää ruokaa ja ollaan rennosti. Sitten onkin hyvä aloittaa uusi viikko.