Mä ajan joka päivä samaa tietä. Mä ajan niihin samoihin monttuihin ja samoihin kurveihin. Samalla autolla. Käyn samassa kaupassa, samalla kassalla ja joka kerta kaupassa lasken pennejä. Kotiin tullessa alan siivoamaan keittiötä. Täytän saman tiskikoneen uudestaan ja uudestaan ja pyyhin samat pöydät. Siivoan sotkut. Alan tekemään ruokaa, syödään, ja kaikki illat menee samalla kaavalla. Aina odottaa viikonloppua. Mutta joka viikonloppu on samanlainen. Herätään myöhään, käydään kaupassa, tehdään ruokaa, käydään saunassa ja kuunnellaan musiikkia. Se on kivaa, mutta ei enää silloin kun sama rutiini toistuu viikonlopusta toiseen.
Mun täytyy päästä pois. Johonkin. Mihin vain. Pois täältä. Edes hetkeksi. Mun pää sekoaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti