lauantai 30. marraskuuta 2019

Kummitustyttären synttärit

Oltiin tänään kummitytön 4 vuotis synttäreillä. Oli ihana viettää aikaa ja nähdä hyviä ystäviä, melkein kolme tuntia siellä vierähti. Ihana nähdä kun lahja on mieleinen pienelle tytölle. Sen jälkeen käytiin vielä Juhanin äidin tykönä.

Meillä on pieni ongelma. Hilla ei meinaa rauhoittua sisällä ja provosoi Haikua hirveesti. Hillalla on jännä tapa alistaa, se tunkee perseensä ja takajalkansa Haikun selän päälle. Tätä ollaan yritetty kitkeä pois huonoin tuloksin. Nyt sain ystävältä vinkin, että ottaa Hillan sisällä remmiin kun se ei jätä Haikua rauhaan, tämä on toiminut toistaiseksi. Haikukin alkaa olla iällä eikä jaksa jatkuvaa riehumista. Jatkamme siis harjoituksia.

Mulla on ollut tässä muutama ihan hyvä päivä. Eilen kyllä ahdisti mutta päivä oli silti ihan hyvä. Äiti ja iskä kävi kylässä. Mulla on ollut sokerit aika alhaisia ja eilen db-hoitaja soitteli. Lasken nyt insuliinia ja katsotaan mitä tapahtuu.

Mulla on tullut tavaksi yöherääminen. Herään yleensä aamuyöllä ja aamuste ja käyn tupakalla ja usein mua silloin ahdistaa ja hengitys on vaikeeta. Tänä aamunakin mua ahdisti kauheesti mutta sain siitä kyllä nukuttua vielä.

Me tultiin juuri saunasta ja lähdetään vielä hakemaan yöpalaa, varmaan jostain kebabbilasta.

Oikein mukavaa lauantai-illan jatkoa! Pysytään kuulolla!

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Lyhyesti

Tää viikonloppu on ollut PITKÄ. Mies on ollut sotimassa ja odottelen häntä tällä hetkellä kotiin. Hän lähti eilen, mutta nää kaksi päivää ovat tuntuneet ikuisuudelta. Mulle kaksi päivää on pitkä aika kun en ole tottunut yksinoloon. Muille se varmaan olisikin helppo juttu, mulle ei. Kaksi paniikkikohtausta on tullut ja kaikki on ollut niin vaikeeta, syöminen, nukkuminen, oleminen. Pakko-oireet päällänsä ja taas paniikki kolkuttelee. Päässä on sirissyt mutta muita harhoja ei onneksi ole ollut. Tai no se vainoominen on kans mut yritän ajatella sitä järjellä. Viimeyönä nukuin pari tuntia ja senkin vuoksi varmaan tää päivä on ollut vaikea. Onnistuin eilen kyllä käymään pikaisella visiitillä Pasin ja Niinan tykönä ja tänään Viivin synttäreillä. Mutta pääasiassa oon ollut sohvan nurkassa ja katsonut telkkaria. Eilen piti mennä katsomaan kummityttöä mutta oli niin kauhea ahdistus ja paniikki päällä etten pystynyt menemään. Harmittaa.

Ajattelin ottaa pienet unet vielä ennenkuin mies tulee kotiin, jos sillä tavalla saisin vähän rauhoiteltua itseäni. Hengitellä syvään ja keskittyä johonkin muuhun kuin pakkoajatuksiin.

Lyhyt postaus, mutta siinä kaikki mitä haluan sanoa. Mukavaa alkavaa viikkoa jokaiselle!

Ps. Tänään on itsemurhan tehneiden muistopäivä. Sytytetään kynttilät kaikkien oman käden kautta lähteneiden muistolle. Levätkää rauhassa. Mä voisin olla yksi heistä, onneksi kohtalo päätti toisin ja selviydyin.

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Sekalaista

Mulla on ihania uutisia. Sain elämääni takaisin yhden tärkeän henkilön, kun tein ison päätöksen anteeksiannosta. Meni melkein vuosi ettei oltu tekemisissä, mutta nyt ollaan taas juteltu viimepäivinä. Iso kivi vierähti sydämeltä ja tuli onnellinen olo. Koskaan ei tiedä milloin täältä lähdetään, enkä mä halua lähteä täältä katkerana ja vihaisena ja vanhoja muistelevana. Kaikki me tehdään virheitä, mutta en ikinä ole tuominnut tätä henkilöä, ainoastaan hänen tekonsa. Mutta nyt on taas kaikki hyvin. Ihanaa.

Lääkäri soitteli tänään. Mietein pitkään kerronko hänelle eräästä uudesta oireesta. Ja samaa mietin nyt, että kerronko teille. Päätin kertoa. Mulla on sellanen olo että mun omahoitaja ja lääkäri vainoovat mua. Muhun on ottanut pari ennestään tuntematonta ihmistä yhteyttä facessa, ja oon ajatellut että ne ovat hoitohenkilökuntaa feikkiprofiililla. Olin maanantaina omahoitajalla ja hän vakuutti, että he eivät ole profiilien takana. Samaa sanoi lääkäri tänään kun soitteli mulle että miten menee. Omahoitaja sanoi että oon rohkea kun kerroin, sanoin miettineeni pitkään kerronko vai en. Siitäkin tuli hyvä olo että sain sen sanotuksi. Ja pystyn nyt ajattelemaan asiaa toiselta kantilta.

Pakko-oireet on olleet pinnalla edelleen. Illat ovat kaikkein vaikeimpia. Oon pyrkinyt olemaan mahd pitkään ilman rauhoittavaa ja jos sen joudun ottamaan, otan vain puolikkaan yhden sijasta. Nytkin vähän ahdistaa, ei mikään tietty juttu, vaan sellanen yleisahdistus (en tiedä onko oikea termi).

Oon tän päivän vaan löhönnyt sohvalla ja ollut tekemättä yhtään mitään. Joskus tälläisetkin päivät tulee tarpeeseen. Oon viimeaikoina, joku pari kolme viikkoa, ollut tosi väsynyt. Lääkäri määräs vaikka mitä verikokeita otettavaksi, täytyy joku aamu mennä piikitettäväksi. Väsymys on läsnä heti kun herään, ja jos en lähde heti kun oon saanut itseni valmiiksi, nukahdan sohvan nurkkaan. Oon nukkunut huonosti, joka yö on sellasta pyörimistä ja levotonta nukkumista. Nään paljon uniakin ja poikkeuksellisesti muistan niistä paljon. Katsotaan mitä verikokeet sanoo.

Oikein mukavaa loppuviikkoa! :)

tiistai 5. marraskuuta 2019

Tarkistelua

Hellou! Aloitettiin eilen lämmityskausi tolla sydänuunilla ja tälläkin hetkellä pesässä rätisee ja paukkuu. Pihalla on pakkasta, on ihana tulla tupakilta lämpimään pirttiin. On tuo elävä tuli ihan erilainen lämmittäjä kuin pumppu.



Mulle ei kuulu kummoista. Tai no pakko-oireet on aika pahoina. Mulla kesti tänään päästä 40min pois kotikulmilta, kun lähdin äitiä katsomaan. Oli pakko palata tarkistamaan millon mitäkin, palasin kotiin 5 kertaa. Pakko-ajatukset on sellaisia että ne ahdistaa, ilman niitä mulla ei ahdistusta olisikaan.

Pakko-ajatukset ja tarkistelut on pahoina varmaan sen takia etten nuku kunnolla. Herään joka aamu 3.30-4.00. Käyn yleensä tupakalla ja saan siitä taas nukuttua, mutta uni on tosi katkonaista ja levotonta. Nään paljon unia, yleensä painajaisia, ja oon tosi väsynyt kun herään. Eilenkin piti nousta klo 10.20 mutta ajattelin että huilaan vielä 5min (mikä ei ole mun tapaista, herään aina heti kun kello soi) ja heräsinkin sitten vasta yhdeltä. Nukuin Lumon OCD-ryhmän yli ja ai että se ketutti.


Viime vkl oltiin perjantaina Jennin synttäreillä, oli tosi kivaa vaikka mua ahdisti aika paljon. Lauantaina käytiin Jutan pirskeissä, hauskaa oli sielläkin! Nyt on aloitettu uus viikko ja huomenna onkin jo keskiviikko. Äkkiä nää päivät menee. Mukavaa loppuviikkoa jokaiselle! :)