Mulla on ihania uutisia. Sain elämääni takaisin yhden tärkeän henkilön, kun tein ison päätöksen anteeksiannosta. Meni melkein vuosi ettei oltu tekemisissä, mutta nyt ollaan taas juteltu viimepäivinä. Iso kivi vierähti sydämeltä ja tuli onnellinen olo. Koskaan ei tiedä milloin täältä lähdetään, enkä mä halua lähteä täältä katkerana ja vihaisena ja vanhoja muistelevana. Kaikki me tehdään virheitä, mutta en ikinä ole tuominnut tätä henkilöä, ainoastaan hänen tekonsa. Mutta nyt on taas kaikki hyvin. Ihanaa.
Lääkäri soitteli tänään. Mietein pitkään kerronko hänelle eräästä uudesta oireesta. Ja samaa mietin nyt, että kerronko teille. Päätin kertoa. Mulla on sellanen olo että mun omahoitaja ja lääkäri vainoovat mua. Muhun on ottanut pari ennestään tuntematonta ihmistä yhteyttä facessa, ja oon ajatellut että ne ovat hoitohenkilökuntaa feikkiprofiililla. Olin maanantaina omahoitajalla ja hän vakuutti, että he eivät ole profiilien takana. Samaa sanoi lääkäri tänään kun soitteli mulle että miten menee. Omahoitaja sanoi että oon rohkea kun kerroin, sanoin miettineeni pitkään kerronko vai en. Siitäkin tuli hyvä olo että sain sen sanotuksi. Ja pystyn nyt ajattelemaan asiaa toiselta kantilta.
Pakko-oireet on olleet pinnalla edelleen. Illat ovat kaikkein vaikeimpia. Oon pyrkinyt olemaan mahd pitkään ilman rauhoittavaa ja jos sen joudun ottamaan, otan vain puolikkaan yhden sijasta. Nytkin vähän ahdistaa, ei mikään tietty juttu, vaan sellanen yleisahdistus (en tiedä onko oikea termi).
Oon tän päivän vaan löhönnyt sohvalla ja ollut tekemättä yhtään mitään. Joskus tälläisetkin päivät tulee tarpeeseen. Oon viimeaikoina, joku pari kolme viikkoa, ollut tosi väsynyt. Lääkäri määräs vaikka mitä verikokeita otettavaksi, täytyy joku aamu mennä piikitettäväksi. Väsymys on läsnä heti kun herään, ja jos en lähde heti kun oon saanut itseni valmiiksi, nukahdan sohvan nurkkaan. Oon nukkunut huonosti, joka yö on sellasta pyörimistä ja levotonta nukkumista. Nään paljon uniakin ja poikkeuksellisesti muistan niistä paljon. Katsotaan mitä verikokeet sanoo.
Oikein mukavaa loppuviikkoa! :)
Hoitohenkilökuntaa feikkiprofiililla?Mullakin kävi kerran mielessä,kun joku outo profiili Porilainen kehirtysvammaishoitaja (siis oikeasti mitä vittua)halus kaveriksi,että kukakohan sekin on,että haluaako joku hoitohenkilökunnasta nauraa mun juttujani facessa.
VastaaPoistaHyväksyin kaveripyynnön,kun ajattelin,että aivan sama ja sitten tyyppi katosi vähin äänin jossain vaiheessa.
Ei mulla nyt mitään niin isoja salaisuuksia siellä lue,että sen nyt väliä olisi.
Tyyppi selitti vaan etsivänsä lisää kavereita ja mä sille vastasinkin,että mä en Porissa päin kuitenkaan liiku,että sen takia ei mun face kaveri kannata olla,että mua livenä tulis näkemään.
Mun mielestä ei ollut harha,ihan vaan pälkähti päähän josko joku kiusallaan jotain ...
Noita tuollaisia päähän pälkähdyksiä voi tulla, ei ne mitään harhoja ole tai ei normaaleilla ihmisillä ainakaan.
Sanoin joskus yhdelle hoitajalle,että tuli mieleen ,että entäs jos joku meidän jumpassa ihmettelee,että mikä reuma tuollakin muka on ,kun tuolla tapaa jumppaa.Hoitaja oli jotenkin sen oloinen,että se on harhaa.No ei se itse asiassa ole.Ihmiset on tosi outoja ja kateellisia ja kyllä ne kyyläävät tuollaista ja kuvittelevat kaikenlaista.Mulle on jopa päin naamaa sanottu,että eihän sulla ole reumaiset kädet.Nykyäänhän on niin paljon hyviä reumalääkkeitä,että ihmiset eivät ole ihan reuman runteleman näköisiä.Muutenkin tauti voi aaltoilla.
Hyvä ,kun sait välit sovittua:) Mulla meni välit poikki ystävän kanssa ,kun hän haukkui mua niin törkeästi ja vastasin kerrankin samalla mitalla.Mun mies sanoi,että hyvä,että kerrankin vastasit samalla mitalla,mutta lopputulos on,että välit meni poikki.
Hän saa sanoa,mutta minä en.My lifestory!:/
Mulla käy joka päivä mielessä tuo,että voi kuolla koska vaan.Siis ei pelkona vaan toteamuksena.Maistelen sitä ikään kuin ajatuksena ja mietiskelen .
Jep hoitohenkilökuntaa feikkiprofiililla, kuulostaa varmasti ihan sekopäiseltä mut mulle se on totta. Tai ainakin melkein, emmä tiedä! Toi on niin perästä toi reumajuttu.. Ihmiset antaa tuomionsa tietämättä enempää asioista. En mäkään pelkää kuolemaa. Viimeaikoina oon vaan miettinyt asiaa aika paljon ja oon päättänyt elää hetkessä mahdollisuuksien mukaan, ja antaa menneiden olla. Mennyt on mennyttä ja erehtyväisiä me kaikki ollaan.
Poista