Mun ajatukset on taas vaellelleet. Tänään mua seurattiin. Meille vedetään sellaisia maahan upotettavia viemäriputkia, ja aamulla lähtiessäni ajoin epähuomiossa sellaisen yli. Joku lähti seuraamaan mua, mutta sain karistettua sen kaupungissa. Ajattelin että se lähti seuraamaan siksi että joudun maksumieheksi kun ajoin sen putken yli. Matkalla mulle tuli myös kauhea paniikki, mutta onneksi oli rauhoittavia matkassa ja pystyin menemään Lumon käsityöpajalle.
Mä en yhtään tykkää, kun viemäriputkien kanssa maahan vedetään kaapeli, jonka kautta ne kuuntelevat mua ja kuulevat kaiken mitä puhun. Tosi ahdistavaa. En uskalla enää kotonani puhua mitään, täytyy kai alkaa harrastaa telepatiaa tai savumerkkejä.. 😁
Soittelin tänään omahoitajalleni, Lorazepamit loppuu. Puhelu meni lyhykäisyydessään niin, että kerroin asiani, hän sanoi että ookoo laitan uusintaan, ja puhelu oli siinä. Ei kysymystä mitä kuuluu tai miten menee, ei mitään. Lumon ohjaaja lupasi auttaa mua katsomaan, miten hoitopaikan vaihto toteutetaan. Torstaina mulla on Psykoosiklinikalle aika, ahdistaa jo valmiiksi enkä yhtään haluaisi mennä sinne. Silloin mun olisi tarkoitus sanoa siitä, kuinka tyytymätön mä olen ja kuinka koen etten hyödy siitä hoitosuhteesta mitenkään. Se on kuitenkin vaan tarkoitus, eri asia pystynkö siihen yksin.
Huomenna mulla on Tinki ja OCD-ryhmä. Odotan sitä ryhmää todella paljon.
Nyt mä meen hetkeksi sohvalle maaten ja katselen telkkaria, ennenkuin isäntä tulee kotiin.
Aurinkoista viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti