Oon ollut liian väsynyt kirjoittaakseni. Mulla on mennyt yöunet kun Leponexia on vähennetty ja muutenkin tämän hetkinen henkinen tila on todella väsyttävä. Oon tänäänkin ollut kasista asti hereillä, yö meni taas huonosti ja oon yrittänyt huilia sohvalla, eihän siitä mitään oo tullut, ja nyt ajattelin että pakko saada jotain tekemistä ennenku seinät kaatuu päälle.
Oon miettinyt kirjoitanko tästä tänne ja jos kirjoitan, mitä kaikkea jaan teidän kanssa. Tiedostan että tätä blogia lukee mm mun exä ja ihmiset, joiden kanssa en oo enää tietyistä syistä tekemisissä. Päätin kuitenkin että kirjoitan niin kuin asiat ovat, kaikessa epämukavuudessaan.
Olin eilen omahoitajalla. Hän sanoi että mun oireet viittaa mahdollisesti psykoosiin. Mulla on aika pahoja harhoja ja pakko-oireita ja paniikkikohtauksia, enkä enää tiedä mikä on totta ja mikä harhaa. Ainoastaan se pitää mut todessa kiinni, mitä Juhani ja läheiset sanovat että mikä oikeesti on harhaa. Mua esim seuraavat ihmis-alien-hybridit ja kuulen läheisten haukkuvan mua vessan lavuaarin kautta. Mun päähän laitetaan ajatuksia ja pakko-oireina ovat ilkeät, muihin kohdistuvat ajatukset, että teen muille pahaa. Mitä en ikinä tekisi. Ajatuksina on mm että tukehdutan mun läheisiä suolalla. Suolalla? Joo, jepjep.
En kyennyt menemään tänään Tinkiin, eilinen käsityöpajakin jäi välistä. Oon niin väsynyt. Huomenna olisi OCD-ryhmä, sinne yritän mennä. Nyt ummistan silmiäni hetkeksi ja toivon unen tulevan edes puoleksi tunniksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti