Pakko-oireet

Mulla on pakko-oireet olleet aika pinnassa viimeaikoina. Oireina on käsienpesu, "kirjoittelu" - tätä on vaikee selittää ja siksi en varmaan oo koskaan tästä puhunutkaan (?), pakko-ajatukset ja tarkistelu. Mulla tosiaan on diagnosoitu pakko-oireinen häiriö, nää ei oo omia diagnooseja, kuten joku joskus arvaili.

Eli kirjoitan sormellani, yleensä ajatuksiani, puhuttuja asioita, tvssä olleita juttuja, ilmaan tai jalkaan tai mihin tahansa mikä on lähellä. Yleensä oma reisi on lähin. Eli en kirjoita kynällä paperille, vaan sormella ns näkymättömästi. Kuulostaapas hullulta kun yritän selittää tätä :D oon hoitotahollekin yrittänyt monta kertaa selittää tätä, enkä tiedä, olenko ymmärretty vielä tänäpäivänäkään. Vaikee asia. En tietoisesti tee sitä, vaan havahdun aina välillä siihen että kirjoitan. Ärsyttävää.

Pakko-ajatukset. Jokin asia jää junnaamaan mieleen eikä siitä pääse yli. Havahdun usein siihen, että olen miettinyt samaa asiaa jo tunteja. Esim kun omenoita oli pudonnut rappusten eteen, tuli ajatus että Juhani astuu ompun päälle ja lyö päänsä ja kuolee. Oli pakko lähteä yöllä kolmen aikaan potkimaan niitä helvetin omenoita pois. Kaupassa multa tippui irtoperuna laatikon alle, lähdin pois, mutta jouduin palaamaan paikalle kun tuli ajatus, että se pyörii sieltä esiin ja joku kaatuu sen takia ja kuolee. Autoa ajaessani jos ajan monttuun, tulee heti kamala ajatus että ajoin jonkun yli. Näitä riittää.

Tarkistelu. Vedinkö wc:n, sammutinko kahvinkeittimen, laitoinko kahvinkeittimeen pannun alle kun aloin keittää kahvia, sammutinko valot, jäikö koirille vettä, sammutinko suoristusraudan, onko jääkaapin ovi kiinni.. Näitäkin riittää, nää on vaan pintaraapaisuja.

Pakko-oireet on aina vaikeita ja tosi kuluttavia. Raskasta tarkistella ja miettiä jatkuvasti jotain. Mutta oon pysynyt avoimena näistäkin asioista, se helpottaa mua itseäni tosi paljon kun voin puhua näistä.