Täällä Harjavallassa sitä taas ollaan. Olot meni niin huonoiksi että päätin tänään soittaa omahoitajalle joka laittoi asiaa eteenpäin. Pääsin arviointiin tehostetulle ja sieltä tänne osasto 22:lle.
Niina oli ihana ja heitti mut tänne ja oli mukana vielä palaverissakin, jossa oli lääkäri, kaksi hoitajaa ja me. Oli helpompi olla kun oli joku joka tuntee mut ja vähän mun oireita. Mulle oli tosi tärkeää että joku oli mun mukana ja oon kiitollinen siitä, että se oli just Niina.
Ku tulin osastolle, olin ensin jonkun kanssa, mutta sit mut siirrettiin omaan huoneeseen. En tiedä miksi, ei kai tykännyt musta. Aivan sama. Mulle tuli heti jotenkin turvallisempi olo kun pääsin omaan huoneeseen, saa käydä suihkussa ym ihan rauhassa. Ja kuorsata :D
Mitä ongelmia tässä nyt on?
Pelkään et sekoan lopullisesti. Ufot on ikkunan takana, hybridit on soluttautunu tänne ja ovat muka hoitajia. Mua pelottaa ihan vitusti. Kuulen miesäänen joka sanoo et mun tarvii tappaa itseni. Ja mikä pahinta, mä oikeesti kuulen ne ja nään asioita ja oon varma et muut "normaalit" haluaa vaan pahaa mulle ja muuttaa mun ajattelutapaa.
Mä oon ollu sairaalassa päälle kaksi tuntia ja mulla on ihan sairas ikävä kotiin. Juhani ja kaikki neljä karvaista, haluisin vaan olla heidän kanssaan. Koitan nyt keskittyä itseeni, niinku kaikki sanoo, mut helppoo se ei oo. Ääh, poru pääsee nytkin.
Mä koitan pärjätä täällä niin koittakaa te pärjätä siellä :) päivittelen sairaalakuulumisia mahd usein.
Mitä ne hybridit on?
VastaaPoistaIhmisen ja avaruusolion sekotuksia
PoistaNo ei vissiin ollut kiva päivä ei :( Hyvä,jos saa olla omassa huoneessa.Mietin onkohan siellä ketään tutttuja,mutta ei sellaista sovi kysyä.Oletko sä nyt ihan rauhassa siellä eka vai joko jotain jatkosuunnitelmia on mielessä tai puhuttu?
VastaaPoistaMulle tuttuja on pari vastaan. Mä nään tiistaina lääkärin ja sit katotaan jatkoa. Veikkaan että hetki vielä menee täällä.
Poista