Takana rankka, rankka asioiden takia joita en ala avaamaan sen enempää blogin julkisuuden vuoksi, mutta hyviä muistoja sisältävä vuosi.
Sain elämääni paljon ihania uusia ystäviä, jollaisia en kuvitellut edes olevan ja joista olen erittäin kiitollinen. Niin rakkaita ja tärkeitä. Oon viimeaikoina herännyt siihen, kuinka paljon mulla on hienoja ihmisiä ympärilläni. Mutta jouduin valitettavasti myös menettämään ihmisiä. Elämästäni lähti eräs jota luulin hyväksi ystäväkseni. Toisin oli. Mutta niin se menee kuin olen ennenkin sanonut, yhden lähtö avaa aina uuden oven. Yhden lähipiirin henkilön annoin mielelläni saapastella ulos elämästämme, ja jos hän joskus tähän pihaan eksyy, näytän tien ulos.
Mennyt kesä oli kuuma ja hieno. Uitiin ja saunottiin ja vietettiin paljon aikaa mökillä.
Heinäkuussa vierailtiin Kemiössä enoni tykönä. 23.7. jouduin tekemään elämäni vaikeimman päätöksen ja päästämään kovista kivuista kärsineen ensimmäisen koirani enkeliksi. Nyt vasta viimeaikoina olen pystynyt olemaan itkemättä joka päivä, vaikka päivittäin Manda on mielessä. En ikinä unohda eikä rakkaus tai ikävä lopu koskaan.
Muistaakseni lokakuussa mun selkä alkoi temppuilemaan. Ravasin lääkärissä ja lopulta mua ei otettu enää sisään, sillä tk lääkäri ei osaa enää auttaa. Kävin magneettikuvassa ja sain kirurgian polille ajan 14.1. Sitä aikaa odotellessa.
Joulukuu on jäänyt mieleen. 8.12. oli Turmionkätilöiden ja Amorphiksen keikka ja ennen keikkaa kaikki ystävät kokoontuivat meillä. Oli ihanaa että tässä talossa oli elämää. Sitten lähdettiin viideksi päiväksi Prahaan. 22.12. saatiin perheenlisäystä kun haetiin Hilla kotiin. Sitten oli joulu, ihana sellainen. Vuosikin vaihtui.
Sitten ollaankin jo tässä päivässä. Tällä hetkellä kärsin ihan, suoraan sanoen vitullisista, selkäsäryistä. Pakko-oireet on aika pahoja. Harhoja on jonkun verran. Muuten kaikki hyvin, valmiina aloittamaan uusi vuosi ja uudet kujeet.
Oikein hyvää uuden vuoden alkua, olkoon tämä vuosi parempi kuin menneet :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti