Voi ahdistus

Moikka. Sekä eilen että tänään olen ollut todella ahdistunut, aamusta asti. Lääkäri neuvoi ottamaan rauhoittavan heti aamulla, jos tuntuu siltä että tulee vaikea päivä. No mä en tietenkään sitä heti ottanut koska olen vahva ja pärjään ilmankin.. Ja se oli liian myöhäistä, kun ahdistus oli jo saanut otteen. Niinpä koko päivä on mennyt tietynlaisessa "sumussa". Olen yrittänyt tsempata itseäni ja laittaa asioita perspektiiviin, miettinyt kuinka huonosti asiat voisivat olla, mutta eipä sekään juuri ole auttanut. Olen halunnut vain itkeä. Ei auta muu kuin nappia naamaan.

Oon tosi lääkevastainen, vaikka tälläkin hetkellä syön viittä eri lääkettä. Ja nyt haluan korostaa, että vaikka olen lääkkeitä vastaan, syön kaikki lääkkeeni niin kuin pitää. En avaa sen enempää mitä lääkkeitä, kuin että ahdistukseen Temestaa ja toisena psyykelääkkeenä Leponexia, jota tällä hetkellä vähennetään. Vähennys aloitettiin mun toiveesta, haluan siitä lääkkeestä eroon. Se tuntuu pahentavan mun pakko-oireita, oon väsynyt vaikka nukkuisin 12h, on vaikeaa ummetusta, nostaa mun verensokereita.. On jo paljon parempi olo nyt kun sitä on tiputettu yhteensä 100mg, en malta odottaa että sitä lasketaan lisää.

Vaikka on hyvä olo Leponexin vähentämisestä, on mulle tullut harhoja lisää. Silmäkulmassa näkyy liikettä, päässä "sirisee" niin kuin siellä kulkisi sähköä, kuulen kuinka yläkerrassa raahataan ruumista edestakaisin, pelkään tiedän että kaupassa joku käy rei'ittämässä lihapaketteja, että saisin ruokamyrkytyksen.. Siinä mun harhat. Onneksi niitä on tällä hetkellä niinkin vähän, pärjään kyllä niiden kanssa :)

Mukavaa tulevaa viikonloppua! :)