Äidin herkut ja tätä päivää

Rakas äitini täytti vuosia ja niiden merkeissä juhlittiin tänään. Meillä on tapana lähteä koko kööri (kyllä, koirat ja jopa kissa tulevat mukaan) äidin ja isän tykö aina sunnuntaisin. Juodaan kahvia, yleensä äiti on tehnyt jotain pientä syötävää, ja vaihdetaan viikon kuulumiset. Myös pikkuveljeni tulee joka sunnuntai, on niin ihana nähdä koko perhe yhdellä kertaa ja viettää heidän kanssaan aikaa. Mulla on maailman paras perhe!

Oli suolaista ja makeaa, suklaa-vadelmakakkua ja kalavoileipäkakkua. Nam! Tein tänään poikkeuksen, normaalisti olisin kieltäytynyt vehnäjauhoa ja leipää sisältävistä herkuista, mutta tänään söin.. Ja kyllä sen taas vatsassaan tuntee! No, eikö joskus saa herkutella, viljallakin.

Tämä päivä on ollut aika ahdistuksen täyteinen, heti aamuste huomasin ahdistuksen hiipivän nurkan takaa ja sitä se sitten on ollut. Rauhottavia olen ottanut tänäänkin, ilman niitä ei elämästä tule mitään, kun en pysty välillä poistumaan kotoakaan. Syöminen on ollut taas erittäin hankalaa, sitä avaan jossain seuraavissa blogiteksteissäni.

Nyt yritä nauttia sunnuntaista, juon pari kuppia kahvia, polttelen muutaman röökin ja alan katsomaan jotain hömppää. Huominen jännittää, menen yksityiselle psykiatrille. Kirjoittelen siitä huomenissa. Mukavaa ehtoota!